Nuorten pahoinvointi ehkäistään arjessa

Leppävirran lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vahvistaa käsitystä siitä, että lasten ja nuorten tilanteeseen vastataan parhaiten arjessa ja varhaisemmalla tuella niin vanhemmille kuin lapsille ja nuorille.

Tietoa on riittävästi, täytyy ryhtyä tekoihin. Kyse on useiden eri toimijoiden teoista, jotka vievät kohti lasten ja nuorten hyvinvointia. Työn on oltava systemaattista ja sektorirajat ylittävää.

Anne Aholainen, kuntavaaliehdokas (sd.), julkaistu Soisalon seutu 9.2.2021

Yksi edistys askel hyvinvointisuunnitelman toteuttamisessa on otettu, kun perhekeskuksen toimintasuunnitelmaa lähdetään viemään eteenpäin. Tästä perusturvalautakunta teki päätöksen 5.2.2021 kokouksessaan. Toimintasuunnitelman myötä kunnan toimijat sitoutuvat yhteisiin toimintatapoihin lasten ja perheiden palveluissa. Perhekeskustoiminnan avulla pirstaleinen palvelujärjestelmä nidotaan yhteen ja perheen on mahdollista saada tarpeista lähtevää monialaista tukea niin julkisen sektorin toimijoilta kuin vaikkapa järjestöiltä. Lastensuojelun keskusliitto on julkaisut oman visionsa Unelmien perhekeskuksesta.

Hyvinvointisuunnitelman tarjoama keinovalikoima kohdentuu perhekeskuspalveluihin, lasten ja nuorten osallisuuden edistämiseen sekä kohtaamispaikkatoiminnan käynnistämiseen. Kun kuulin ensimmäistä kertaa esityksen suunnitelmasta, jäin miettimään sitä, jäivätkö lasten ja erityisesti nuorten arkeen sijoittuvat toimet pohtimatta.

Nuorten tilanteesta hyvinvointisuunnitelmassa kerrottiin seuraavia tietoja:

• Toisen asteen opintojen keskeyttäneiden määrä on ollut nousussa viimeisen viiden vuoden aikana. 18-24 -vuotiaista nuorista aikuisista vuonna 2018 oli 24% toimeentulotuen varassa. Positiivista oli kuitenkin nuorisotyöttömyyden lasku vuodesta 2012 vuoteen 2018.
• Pääosin terveydentila ja tyytyväisyys elämän koetaan hyväksi niin lasten kuin nuorten joukossa. Pohja tuntuisi olevan kunnossa. Mielialaan liittyvät lukemat kuitenkin aiheuttavat huolta. Yläkouluikäisistä 22% oli ollut viimeisen vuoden aikana huolissaan mielialastaan, lukiolaisista 35%. Noin puolet jää yksin huolensa kanssa. Ammatillisessa kouluista, leppävirtalaisten osalta, meillä ei ole tietoa. Mielialan taustalla on varmasti erilaisia syitä, mutta mm. koulukiusaamisen kerrottiin kasvaneen 2-3 %:lla vuodesta 2017-2019.
• Päihdetilanteesta ei ole vertailevaa tietoa, mutta sanomattakin on selvää, ettei alkoholin käyttöä alaikäiselle kuulu. Päihteiden käyttöön liittyvässä keskustelussa on hyvä jokaisen katsoa peiliin. Päihdetilannekyselyn mukaan 19% alle 18-vuotiaista vastaajista oli ollut huolissaan läheisen päihteiden käytöstä. Alueellisen hyvinvointikertomuksen mukaan meidän leppävirtalaisten ongelma on se, että vanhemmat välittävät alkoholia lapsilleen. Kouluterveyskyselyn mukaan myös huumeiden käyttö on lisääntynyt nuorten keskuudessa ja kolmannes vastanneista nuorista pitää saatavuutta helppona.
• Hätkähdyttävää on erityisesti tyttöjen kokemat seksuaaliväkivalta sekä ahdistelun tilanteiden lisääntyminen Leppävirralla. Jotain yhteiskunnassamme on pielessä.

Näihin ongelmiin on suunnattava toimenpiteitä monelta suunnalta. Toisen asteen oppivelvollisuus ja maksuttomuus tuo apua koulupudokkuuteen. Paljon on tapahduttava myös palvelujärjestelmässä sekä kotien ja koulujen arjessa.

Lähestyn itse ongelmaa arjesta käsin.

Lähdin pohtimaan sitä, miten lisätään turvallisten aikuisten määrää arjessa, niin että oman mielialan ja tilanteen käsittely helpottuisi. Pohdin myös sitä, miten lisättäisiin yhteisöllisyyttä sekä positiivisten arjen Wau-kokemusten määrää nuoren elämässä. Nämä yhteisölliset ja arkiset Wau-kokemukset ovat nimittäin tarpeen, kun nuori ensimmäistä kertaa kokeilee päihteitä.

Tiivistin nämä asiat alla olevaan Soisalo Seudussa julkaistuun mielipidekirjoitukseen.

Nuorten pahoinvointi ehkäistään arjessa

Nuorten hyvinvoinnin teot tehdään kodeissa, kouluissa sekä vapaa-ajalla. Kunnan on edistettävä hyvinvoinnin tekoja toimiala- ja sektorirajat ylittäen.

Nuorten pahoinvointi juontaa osattomuuden ja yksinäisyyden kokemuksesta, ja ystävien tai turvallisten aikuisten puuttumisesta. Juurisyyt löytyvät vanhemmuuden vaikeudesta, lapsiperheköyhyydestä tai ylisukupolvisesta syrjäytymisestä. Pahoinvointi näkyy myös Leppävirralla mielenterveyden ongelmina tai päihteiden käyttönä. Palvelujärjestelmä ei painotu riittävästi ennaltaehkäisevään ja varhaiseen tukeen.

Tietoa on riittävästi, täytyy ryhtyä tekoihin. Kyse on useiden eri toimijoiden teoista, jotka vievät kohti lasten ja nuorten hyvinvointia. Työn on oltava systemaattista ja sektorirajat ylittävää.

Leppävirralla on valmistunut ansiokas lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2020-2023. Suunnitelman pohjalta tein muutaman ehdotuksen siitä, miten kunta voi edistää nuorten hyvinvointia.

Arjen tuen tulisi kohdistua erityisesti kouluihin. Hyväksi matalan kynnyksen palveluksi on osoittautunut koulutsempparitoiminta, jolle on suunnattava lisäresurssia. 

Kouluissa on oltava myös oppilashuollon monialaista yhteistyötä, jotta eri alojen ammattilaisten tuki on saatavissa perheille varhaisessa vaiheessa. Perheiden osallisuus on tärkeää.

Leppävirran nuorisotoimi tekee pienillä resursseilla hyvää työtä nuorten ja nuorten aikuisten osallisuuden edistämiseksi. Viime vuosien pienetkin satsaukset nuorisotoimelle ovat kantaneet hedelmää. Seuraava askel on pohtia, miten tavoittaa kunnan ammatillisessa koulutuksessa olevat nuoret. Laadukkaan nuorisotyön varmistamiseksi nuorisotilat on uusittava.

Parasta kunnan tekemää hyvinvointityötä ovat matalan kynnyksen harrastuspaikat. Juniorikortti on edistänyt liikkumista. Seuraava vaihe voisi olla harrastekortti, jonka avulla myös esim. kulttuuriharrastukset olisivat nuorten kokeiltavissa. Yhdistysten ja liikuntaseurojen kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää ohjatun harrastamisen mahdollistamiseksi.

Tiedolla johtamisen tärkeys toimenpiteiden suunnittelussa

Tiedon kokoaminen tilastoista ja arkiympäristöstä antaa mahdollisuuden oikea-aikaisten toimien suunnitteluun kriisikuntakriteereillä sohimisen sijaan. Päättäjille koottu tieto ja kuntalaisia osallistavat menetelmät antavat vahvemman selkänojan yhteisille päätöksille kuin some-kuplassa huutaminen.

Kunnan sosiaalitoimi on oikealla tiellä tiedolla johtamisessa sekä lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien toimien suunnittelussa.

Anne Aholainen

Osallisuus- ja järjestökoordinaattori, VTM

kunnanvaltuustoehdokas (sd.)