”Voisi sanoa, että minun kasvatettiin sosialidemokraattiseen aatteeseen. Sen arvot vapaus, solidaarisuus ja tasa-arvo ovat minun oikeustajuuni juurtuneet.”
Aloittaakseni uuden blogin, etsin voimaa vanhoista teksteistäni. Tässä on pitämäni vappupuhe keväällä 2017, kun minut ensimmäistä kertaa valittiin kunnanvaltuustoon. Ajatukset ovat yhä tuoreet, vaikka maakuntavaalit jäivät toteutumatta.
Hyvät ystävät!
Tänä aamuna olen palannut aikaan 30 vuotta sitten Mikkelin Työväentalolla. Hetkeen, jolloin isäni, äitini ja perhetuttavamme järjestyivät riviin: Neljä rinnakkain ja kahden metrin väli seuraavaan. Letka tuntui pienestä tytöstä pitkälle ja olo oli juhlava.
Laulut, joita lauloimme matkalla Kirkkopuistoon, olivat tuttuja. Meillä oli pieni viininpunainen laulukirja. Olin laulanut sen hiirenkorville. Voisi sanoa, että minun kasvatettiin sosialidemokraattiseen aatteeseen. Sen arvot vapaus, solidaarisuus ja tasa-arvo ovat minun oikeustajuuni juurtuneet.
Sosialidemokratia luo kodin, jossa on vahva aatteellinen perusta ja jonka seinät on rakennettu vastuullisista päätöksistä. Päätöksistä rakentaa satavuotiaasta Suomesta paikka, jossa kaikilla on mahdollisuus kasvaa täyteen mittaan. Paikka, jossa kompastuneet autetaan ylös.
Ihmisen on hyvä lähteä pois kodistaan saadakseen uusia aineksia ajatteluunsa ja nähdäkseen metsän puilta. Pitkän ajan jälkeen, kotiin palatessa, huomaa ne maalia kaipaavat oven karmit, narisevat lattialankut ja hieman nurkasta vuotavan katon.
Leppävirtalaisesta näkökulmasta, tuoreina vaalivoittajina, keskellä lumista Vappua, voi tuntua tarpeettomalta tuulettaa sosialidemokraattista kotiamme. Itse näen tämän tarpeellisena!
Olen ilolla seurannut uuden puoluejohtomme meininkiä sosialidemokratian päivittämiseksi tähän päivään. Sosialidemokraattiset arvot ovat sellaisia, jotka suomalaiset suurelta osin allekirjoittavat. Arvoille on löydyttävä kaikupohja ja konkreettiset toimet myös tässä muutosten ja tiukkojen taloudellisten raamien maailmassa.
Leppävirtalaisina ja sosialidemokraatteina meidän on löydettävä oman kuntamme kasvun mahdollistavat ratkaisut esimerkiksi siitä, miten toimimme naapurissa sijaitsevan yliopistokaupunkimme Kuopion kumppaneina.
Meidän on osattava valjastaa digitaalinen kehityskulku rengiksi tuottamaan hyvinvointia maaseudulle. Meidän on löydettävä vahvuutemme, jotta löytäisimme uusia työpaikkoja ja uusia asukkaita. Meidän on löydettävä vieraanvaraisuus itsestämme, jottei meillä olisi edessämme vain käyttämättömiä mahdollisuuksia.
Muutos konkretisoituu poliittisella kentällä maakuntavaaleihin tammikuussa 2018. Kun me saamme parhaat mahdolliset ehdokkaat tähän mukaan, on meidän työskenneltävä heidän taustavoiminaan yhtenäisenä rintamana.
Kyetäksemme tähän meidän on avattava kotimme ovet ja ikkunat. Meidän on asuttava ulos ja kuunneltava naapureitamme, kyläläisiämme, kuntalaisiamme.
Hyvät Ystävät!
Satavuotias Suomi on pieni maa. Me tarvitsemme jokaisen ihmisen osaamisen niin pieniin arjen kuin suuriin globaaleihin ratkaisuihin. Ilmastomuutoksen käänteen tekevän teknologisen ratkaisun keksijä voi käydä tällä hetkellä Sorsakosken koulua! Siksi – pidetään kaikki mukana!
Hyvää vappua teille kaikille!
Anne Aholainen 
Vastaa