”Turvallisuuden ja luottamuksen ydin on kuitenkin toimiva ja ennakoitavissa oleva yhteiskunta.” Anne A. 1.5.2019
Hyvät ystävät Leppävirran torilla!
Mennyt talvi on ollut työn täyteinen. Me sosialidemokraatit olemme tehneet töitä inhimillisemmän, tasa-arvoisemman ja reilumman Suomen eteen. Haluamme palauttaa ihmisten luottamuksen tulevaisuuteen.
Sain itsekin osallistua tähän työhön. Työn parasta antia oli ihmisten tapaaminen ympäri Savo-Karjalan suurta vaalipiiriä ja arjen jakaminen hetkisen ajan ihmisten kanssa.
Maakunta ei ole täynnä valitusta ja pettymystä, vaan myös tyytyväisyyttä elämään. Kuitenkin mieleeni jäivät kohtaamiset, joissa sai pysähtyä ihmisten kuulumisten äärelle, myös silloin kun ne olivat raskaita.
Keskustelin paljon ikäihmisten kanssa yksinäisyydestä ja hoivasta. He kertoivat, miten yrittävät pitää itsensä ja puolisonsa kunnossa. Pienet tulot riittävät, kun ollaan yhdessä, terveitä ja jaksetaan liikkua.
Tulevaisuutta miettiessä kyynel nousee silmään – mitä, jos jäädään yksin ja lapsetkaan eivät enää käy. Mitä, jos joutuu hoivakotiin eikä kukaan auta?
Mietin, pitääkö vanhenevien ihmisten todella pelätä tulevaisuutta ja niitä väkisinkin edessä olevia vanhuuden vaivoja. Sellainenko meidän yhteiskuntamme on?
Hyvät ystävät!
Sain tavata myös pienyrittäjän, joka ylpeänä kertoi työllistävänsä itsensä ja tyttärensä. Sitä hän kuitenkin jäi pohtimaan, että käteen jäävä rahamäärä on kovin pieni ja hädin tuskin riittää.
Syytökset omasta ahdingosta sinkoutuivat lopulta toista ihmisryhmää vastaan. Mietin, että tähänkö ihmiset ajetaan, toisiaan vastaan taistelemaan, kun politiikka ei anna oikeita ratkaisuja varsinaisiin toimeentulon, turvaverkkojen tai pienyrittäjyyden ongelmiin.
Luokseni tuli juttusille myös kaksi nuorta naista, jotka olivat omassa elämässään uuden kynnyksellä. Vasta valmistuneina miettivät jatkokoulutusta ja työllistymistä ja sitä, joutuuko lähtemään omalta kotiseudulta pois tuntemattomien pariin ja jääkö yksin.
Kerroin heille, että nuorten kuuluukin lähteä ja avartaa mieltään, mutta toivotin tervetulleeksi takaisin. Toivoin, että he voivat luottaa siihen, että maailmalla on enemmän annettavaa kuin otettavaa. Nuoren mielen ei kuulu uupua tai pelätä yksin jäämistä, vaan oppia, imeä uutta ja luoda uutta maailmaa.
Hyvät ystävät!
Luottamuksen ja tulevaisuuden usko on tärkeintä, mitä poliittinen päätöksenteko voi yhteiskuntaan antaa.
Ihmisillä täytyy olla toivoa, jotta he pystyvät auttamaan ensin itseään ja sitten muita. Tätä toivoa ja luottamusta on lyhytjänteisillä leikkauksilla haperrettu ja lopputuloksena on turvattomuus ja näköalattomuus.
Turvattomuuden tunteeseen tarjotaan helppoja ratkaisuja, todelliseen turvattomuuteen taas joudutaan vastaamaan raskailla, julkisen vallan, toimilla.
Turvallisuuden ja luottamuksen ydin on kuitenkin toimiva ja ennakoitavissa oleva yhteiskunta: sitä, että lapsi on turvassa ja hyvässä paikassa työpäiväsi ajan, koulutuksesi kannattelee sinut kohti työelämää, sinä elät työsi palkalla, – ja kun sinä vanhenet, sinusta pidetään huolta.
Hyvät ystävät!
Meillä Leppävirralla on alkanut palveluverkkoselvitystyö. Toivon, että työotteemme on luottamusta lisäävä ja ratkaisuja etsivä. Todellisten ratkaisujen löytämisen tie ei ole helppo, mutta yleensä se kannattaa.
Meillä on myös tulossa EU-vaalit. Monet tulevaisuuden kysymykset tullaan ratkaisemaan EU:ssa ja toisaalta EU:n ja muiden maailman toimijoiden kesken. Ei ole aivan sama ketä siellä on, vaan tarvitsemme sinne Itä-Suomen puolesta puhujia! Vaalikevät ei ole ohi – jaksakaa vaeltaa jälleen uurnille toukokuussa.
Näillä sanoilla toivotan kaikille hyvää kevään juhlaa!
Anne Aholainen 
Vastaa