Päädyin kirjoittamaan kuntataloudesta ajatuksia. Viime valtuustokaudella teimme säästöihin ja kiristyksiin perustuneen tasapainotustyön. Olisin suonut työskentelyyn hetkiä, jossa olisimme miettineet sitä, mihin me panostamme. Tästä syntyi tämänkertainen mielipidekirjoitus.
”Tasapainotustyön tavoitteena ”itsenäinen kunta” ei mielestäni riitä. On entistä vahvemmin tiedostettava se, ketä varten kunta ylipäätään on olemassa.”
Anne Aholainen, mielipidekirjoitusta, Soisalon Seutu 13.4.2021
Terve kuntatalous on hyvinvointikunnan perusta.
Viime vuoden koronatuesta johtuva ylijäämä antaa mahdollisuuden jatkaa tasapainotustyötä laaja-alaisemmalla otteella. Säästöjen rinnalla on tarkasteltava mahdollisuuksia positiiviseen tulokehitykseen sekä tehtyjen säästöjen vaikutuksia kuntalaisten arkeen.
Kuntatalouden ongelmat ovat olleet tiedossa ennen koronapandemiaa. On ennakoitu, että ne kunnat, joissa talous nojautuu valtionosuuksiin, kohtaavat koronapandemian vaikutukset jopa kahden vuoden viiveellä. Leppävirta ei täydellä painolla valtionosuuksiin nojaa, mutta viime vuosina juuri niiden aleneminen on aiheuttanut painetta menojen karsimiseen.
Näen tärkeänä, että tulevat päättäjät seuraavassa kuntastrategiassa linjaavat selkeästi menojen ja tulojen tasapainoisesta kehityksestä. Tämä on tehtävä monipuolisen talouden ja hyvinvoinnin tilastotiedon ja avoimen kansalaiskeskustelun pohjalta.
Tasapainotustyön tavoitteena ”itsenäinen kunta” ei mielestäni riitä. On entistä vahvemmin tiedostettava se, ketä varten kunta ylipäätään on olemassa.
Työllisyys ja työssäkäynnin edellytykset ovat numero yksi
Tulokehityksen näkökulmasta työllisyydestä sekä työssäkäynnin edellytyksistä huolehtiminen vaativat merkittävintä panostusta. Erityisesti pienten yrittäjien toimintaympäristöstä huolehtiminen on tärkeää. Yrittämisen kynnystä voidaan madaltaa ja menestyminen luo työpaikkoja.
Kunta voi olla avuksi hankintakriteerien määrittelyllä. Kunta voi tehdä hankinnat pienempinä kokonaisuuksina, jolloin pienemmillä yrityksillä on mahdollisuuksia osallistua kilpailutuksiin.
Hankinnoilla voi myös edistää sosiaalisesti kestävää työllisyyttä liittämällä kriteereihin
ns. työllistämisehdon, jossa edellytetään sopimuskumppanin työllistävän vaikeassa työmarkkina-asemassa oleva henkilö sopimuskauden aikana. Kokeiluissa tällä on ollut monipuolinen positiivinen vaikutus kunnan menokehitykseen inhimillisistä vaikutuksista puhumattakaan.
Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on numero kaksi
Työllisyyden näkökulmasta tärkein elinvoiman lähde ovat hyvinvoivat kuntalaiset. Ei ole yhdentekevää, miten kuntalaiset saavat arkensa sujumaan työn ja perheen kanssa tasapainoillessaan ja miten omasta hyvinvoinnista pidetään huolta.
Olemme sitten työssä käyviä tai eri tavoin sen ulkopuolella tarvitsemme merkityksellisen yhteisön voimaa. Hyvinvointikunta tekee yhteisöjen ja toimeliaisuuden syntymisen mahdolliseksi tukemalla esimerkiksi yhdistyksiä.
Haluan onnitella Leppävirran elinkeinotoimea maakunnan yrittäjämyönteisimmän kunnan palkinnosta. Panostus kantaa hedelmää, kiitos siitä!
Anne Aholainen 