Sote-uudistus voi herättää väsynyttä huokailua, mutta on syytä virkistyä. Kyse on meidän jokaisen hyvinvoinnin kannalta merkittävistä palveluista vauvasta vaariin.
”Itselleni palvelujen yhdenvertaisuus tarkoittaa fyysisten sote-palvelujen kattavaa sijaintia. Palveluverkkoa tukee toimivat digitaaliset palvelut sekä puhelin- ja etävastaanotot. Oma näkemykseni on, että kuntarajat eivät ole palveluverkon suunnittelussa tärkeintä. Tärkeintä on ihmisten arjen sujuvuus sekä palvelujen sijoittuminen sen mukaisesti lähipalveluiksi ja pidemmästä matkasta saataviksi palveluiksi.”
Anne Aholainen, aluevaaliehdokas (sd)
Pohjois-Savossa päämääränä on saada aikaiseksi yksi sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestäjä, joka toimii yhden päätöksenteon ja yhden rahoituskanavan kautta. Jatkossa 15 sosiaalitoimen järjestäjää, 7 terveydenhuollon järjestäjää ja 1 pelastustoimi ovat Pohjois-Savon hyvinvointialueen katon alla. Muutos vaatii raakaa työtä kunnissa ja hyvinvointialueen valmistelussa.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa on tapahtumassa toivoakseni toimintakulttuurin muutos. Tärkein ajuri on yksikanavainen rahoitus valtiolta. Tähän mennessä terveydenhuollon kuntayhtymissä on totuttu kääntymään kuntien kukkarolle menojen kattamisessa. Tämä tie sulkeutuu. On pakko ajatella toisin.
Parhaimmillaan muutos vie järkevään ja asiakaslähtöiseen palveluyhteistyöhön ja peruspalvelujen vahvistamiseen. Uutta toimintakulttuuria tarvitaan myös henkilöstön jaksamisen ja työhyvinvoinnin vahvistamiseen. On syytä huolehtia siitä, että toimimattomat käytännöt eivät siirry uudelle hyvinvointialueelle.
Tulevien aluevaltuutettujen on tärkeää ymmärtää vaikuttamisen paikat. Alkuvaiheen strategisilla linjauksilla ja toimivan johdon valinnoilla luodaan raamit. Jos valtuutetulla ei ole valmiuksia ole strategiseen keskusteluun ja kokonaiskuvan hallintaan, niin muut kyllä tekevät kokonaisuutta palvelevat linjaukset ja palvelut suuntautuvat sen mukaisesti.
Hyvinvointialueen käynnistymisen ensimmäiset vuodet tulevat olemaan palveluverkon kannalta etsikkoaikaa. Tänä aikana palveluverkkoa tarkastellaan kokonaisuutena. Palveluverkkoa koskevia päätöksiä varten on tärkeää terävöittää oma kanta siitä, mitä palvelujen yhdenvertainen saatavuus merkitsee.
Itselleni palvelujen yhdenvertaisuus tarkoittaa fyysisten sote-palvelujen kattavaa sijaintia. Palveluverkkoa tukee toimivat digitaaliset palvelut sekä puhelin- ja etävastaanotot. Oma näkemykseni on, että kuntarajat eivät ole palveluverkon suunnittelussa tärkeintä. Tärkeintä on ihmisten arjen sujuvuus sekä palvelujen sijoittuminen sen mukaisesti lähipalveluiksi ja pidemmästä matkasta saataviksi palveluiksi.
Hyvinvointialueella päätöksenteko avautuu kansanvallalle aluevaaleissa. Asukkaat saavat suoraan vaikuttaa siihen, ketkä heidän äänitorvinaan aluevaltuustossa ovat. Aluevaltuustolla on lakiin kirjattu velvoite huolehtia asukkaiden monipuolisista vaikuttamisen ja osallistumisen mahdollisuuksista. Tästä kirjauksesta on pidettävä kiinni, jotta asukkaiden ääni kuuluu koko Pohjois-Savon alueelta.
Innostukaa aluevaaleista! Hyvinvointialueissa on kyse enemmästä kuin hallinnon himmeleistä. Ne ovat uusi mahdollisuus julkisille palveluille ja vakauttavat hyvinvointiyhteiskunnan pohjaa.
Anne Aholainen 